Mä heräsin onnellisena maanantaiaamuun - ois kai välittömästi pitänyt arvaa et jotain on vialla. No nyt oon koulun kirjastossa eikä mulla olekaan tänään taloustietoa, joten olisin ihan yhtä hyvin voinut jäädä kotiin pluggaamaan. Tyhmästä päästä ei kärsi kukaan, koska en mä kuitenkaan olis mitään siellä lukenut.

Tässä kaks tosi viileetä ipuhelimen kameralla napattua otosta. Ja joo mä lakkaan kyllä leijumasta sillä, ihan pian.

Flunssa pakotti mut tänään sängynpohjalle litkiin teetä. Latasin iPhoneen drinkkioppaan ja pelasin vihasten lintujen kaikki ilmaisversiot läpi.

Sitten katoin The Educationin (koska Carey Mulligan. Mä kuulin just että ens vuonna julkaistaan uus leffaversio Fitzgeraldin The Great Gatsbysta, joka on mun lempikirja, ja Daisy Buchadania, joka on mun lempihahmo, näyttelee Carey Mulligan, joka on mun lempinäyttelijä !!!!!!!) Mä olen allerginen opettavaisille leffoille, mut tää oli aika ihana. Oon usein arvellut että mun elämä ois ollut parempaa 60-luvulla. Savua, helmikorviksia, cocktailmekkoja, beehivekampauksia, oh lord. "And I said I'd always wanted to see Paris. As if I'd never been!"

Tää on kamala päivä. Nukuin juhlalliset viis tuntii, mun päätä särki aamulla ja windows movie maker kiukkuili kun istuin tyhjän aulan lattialla ainoon löytämäni pistorasian vieressä. "Sun täytyy asentaa sellanen ohjelma jolla saat muunnettua tiedostomuotoja." Asensin tietenkin troijalaisen. Se kaato mozillan.

Mun huivi on kumminkin valmis nyt ja jalassa ctrl:n samettihousut. Otin vahingossa kuvan mun perseestä kun testasin valotusta näitä kuvia varten, se katoaa olemattomiin kun farkut nötköttää lantiolta. Mut ei se mitään, nää jalassa voi tehdä kaikkee akrobaattista ja se on prioriteetti.

Adelet on kaikki kauniita. Jos koskaan saan tytön, siitä tulee Adele. Pojasta Niko, koska Nikot on hauskoja. Ja tää on sitten päivän syvällisin ajatus, armoo.

Mun lomat on nyt jouluun asti lomailtu. Tervetuloa, taloustiedon uutisseuranta ja vittumaiset aamut. Onneks on uusi tummanpunainen (trend alert) kaulahuivi, tai siis on kunhan saan sen puikoilta.

P.s. Bloglove me!

Femme fatale goes taide. Kertoo kiusallisen paljon mun aspektista, että mua ärsyttää enemmän noi epämääräset roskat vanhan kittiputken linssissä kuin se millasta taideperseilyä nämä koko kuvat on.

Tänään mä olen syönyt pelkän aamiaisen ja pari suklaakeksiä, mut koska se aamiainen kesti viis tuntia ja sitä kutsuttiin brunssiks, uskon ettei asia syökse mua turmioon. Oli ihanaa tietenkin. Mun rakkaat tytöt ja mun rakkaat kolhiintuneet kroissantit. Voisin juoda vielä vähän appelsiinimehuu, sitä jäi.

Oon äkillisesti lakannut vihaamasta kosmetiikan ostamista. Toivottavasti tää kausi kestää kauemmin kuin mun kaudet keskimäärin, koska oon nyt kauttaaltani pehmee kuin vauvanpylly.

Tänään Kimmo ja Piia houkutteli mut katsomaan kaks tuntia 1910-luvun Saksaan sijoittuvia, suomalaisissa metsissä kuvattuja kiellettyjä romansseja. Tai emmä tiedä oliko ne kiellettyjä. Se yks oli musta naimisissa. Mut oliko sillä edes romanssia?

Nyt me mennään kotiin. Appelsiinimehu on juotu, lompakot on tyhjennetty (obs! omat!) ja bodyshopin eittämättä hyödyllinen kanta-asiakkuus ansaittu.

En tiedä mitä tekisin seuraavilla neljällä päivällä. Luultavasti nukun paljon ja syön brunssin. Ja maalaan tuolin, koska mun taideope haluaa niin.

Haha hirveetä, mullon päivän asu ja salaatti -blogi. Oikeesti söin iltapalaks mäkkärin juustoaterian ja aamullakin join pahaa kahvii. Kiroilin Stockalla ja hukkasin stendarin. Toivon et illuusiot mun pyhästä muotibloggariudesta pysähty tähän, vaikka artisokka, fetajuusto, pähkinät ja avokadojugurttikastike pelaakin melko saumattomasti yhteen.

Tultiin Katen kanssa Helsinkiin tänään. Mulla on tunne ettei lähdetä ihan heti pois.

Ärsyttää ihan hirveesti itsesäälihymistely. Että emmä mitään voi kun kukaan ei ole lakaissut esteitä mun edestäni ja voi voi olen voimaton ja pieni. Lyökää nyt pliis itseänne naamaan, en jaksa ymmärtää.

Perjantaina me juhlittiin Meeriä joka on seventeen and sexy nyt. Juotiin raakaa vodkaa ja katsottiin huonoa alienleffaa toisella silmällä. Mä en jaksanut yrittää pukeutua joten laitoin silkkimekon ja ison hopeakorun, ja te kuvittelette jos tuntuu et toi lause ois jotenkin epälooginen.

Mulla oli tänään helmikorvikset - ja melodican kurainen kangaskassi ja vanhat converset. Harmonia saavutettu, nyt voin surutta alkaa käyttää niitä ctrl:n nettikaupasta aamuyön päähänpistona ostettuja samettifarkkujakin. Laitan vaan helmet ja sanon heihei katupoikafiiliksille.

Lukion siivoojat oli vohkineet hesarin biljardihuoneesta. En jumalauta ehtinyt edes taloussivuja loppuun.

Heräsin sekavana kuuntelemaan herätyskelloa. Siinä on oikeastaan aivan saatanan ärsyttävä ääni. Koulun kautta kampaajalle, sain suklaakeksin ja uuden värin. Tämä tukka on ollut näin yhdensävyinen viimeks vuonna 2009.

Päässä soi suomi-ilmiö, pikkubroidi otti nämä kuvat laulaen. Nyt mä keitän teetä ja tsekkaan GG:n, ja sitten lähden polkeen tonne asvalttiviidakkoon. Piia tahtoo ruokaa ja mä elämänhallintakonsultaatiota.