2013-03-14

I HATE TO LOOK INTO THOSE EYES AND SEE AN OUNCE OF PAIN


Herään kello kaheksan essiltä, pidän yökyläilystä koska joku muu keittää kahvin ja antaa viilin jääkaapista. Korkeamäki on mahtava paikka paitsi essin vuoksi myös siks et sieltä pääsee yhden pysähdyksen taktiikalla yliopistolle. Opin tän tänään. Kuvittelen jääväni torille mut bussi meneekin ohi. Päätän lykätä treenin iltaan, one does not simply say no to a ride to palosaari. Matkalla harkitsen hovioikeudenpuistikkoon avatun uuden kahvilan testaamista.


Kääntelen 70 sivua vakioehtosopimuksia, hoidan hallitusjuttuja ja käyn annan kanssa lounaalla. 3/5 safkat koska taas ruisriisiä ja tuorejuusto lopussa. Kolmen jälkeen alkaa vituttaa kotona odottavat tekemättömät asiat enkä jaksa enää keskittyä. Pakkaan kamat ja pakenen himaan, joku moottorikelkkailee meren jäällä ja hallarit pelaa futista umpihangessa. Täydellinen sää, ei ees juuri tuule.


Treenipäivä, mutta en halua kävellä ydintalven keskellä salille. Ratkaisen ongelman loisimalla, lady line on sadan metrin päässä ja ilmanen testikerta käyttämättä. Virheliike. Tuntuu mordorilta palata huomenna easyfitin täyteenammuttuun ja koneistettuun maailmaan gossip girl -maratonien ja kultakehyksisten peilien jälkeen.


Kello on kaheksan kun pääsen kotiin. Istun suihkun lattialla umpiväsyneenä. Kääriydyn huppareihin ja viltteihin, syön purkin maitorahkaa ja pari avokadoleipää revengeä katsellen ja otan päivän toisen kuvan naamastani. Huomenna laitan ripsiväriä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti