Kello kahdeksalta herään. Mietin puolen tunnin ajan missä järjestyksessä kävisin suihkussa ja keittäisin kahvia ennen kuin nousen ylös. Päädyn äskeisen lauseen mukaiseen järjestykseen. 

Vesi on kylmää. Miks jätin mun kampaajashamppoot kotikotiin? No siks koska ne on litran pulloja. Mut nää kauheudet irrottaa multa vähitellen hiukset. 

Kahvi on vaihteeks hyvää, mulla ei oo kahvimittaa joten aika gämblääjä saa olla et uskaltaa ottaa riskin ja juoda mun keittämää kahvia. Luen 40 sivua, alleviivaan aika vähän. Aiheena näköjään avioliitto-oikeus, jes jes. Vedän päälle salikamat ja joogaan, joo tiedän et se on noloo mut mitä muuta voi tehä siinä vaiheessa kun päässä ei enää kierrä veri?

Yhentoista jälkeen huomaan et mulla on nälkä. Kerään tyhjät pullot kassiin ja pynttäydyn takkeihin ja huiveihin ja suuntaan lidliin. Hetken harhailtuani löydän pullonpalautusautomaatin ja hurraa, 1,70 euroa! Ostan rahkaa ja suklaata. Päivän asuun kuuluvat niken juoksuhousut ja toppi, american apparelin huppari, ikivanha nahkatakki, kirppishuivi, ivanahelsingin kangaskassi sekä nahkaconverset. Charming. 

Tämä sää on vittuilua. Näyttää kuin mulla ois valkonen karvahattu päässä kun tuun kotiin ja oon varma ettei mun tukka ole ollut ihan kokonaan kuiva moneen päivään. 

Tsekkailen pätkän uutta revengeä ja syön. Ja joo tossa oli mun lounas (taustalla tyhjä rahkapurkki) miten niin normaali ruokavalio?

Päätä särkee ja sukellan pariks tunniks peiton alle kirjan kanssa juomaan kuumaa mehua. Kolmelta havahdun siihen että pari kirjaa jotka oon lainannu on myöhässä. Mun kaveri piki verkkokirjasto ei kuitenkaan toimi, joten turvaudun toiseen kaveriini repa reittioppaaseen. Repa neuvookin mua astumaan bussiin numero 24. Sitä ennen meikkaan. Tässä on oikeestaan kaikki mitä tavallisena päivänä naamaani sudin - chanelin meikkivoide, mschicin poskipuna, ysl:n ripsari, chanelin huulipuna ja joo, tukankin harjaan toisinaan.

Lumisade on vaihtunu rehelliseen veteen, mikä onkin paljon kivempi. Astun melkein koiranpaskaan ja päästyäni kirjastolle prosessioikeus jumittuu automaattiin eikä kone löydä siitä viivakoodia. Saatanan mahtavaa. Noin isoja kirjoja ei pitäis olla. Kirjastonhoitaja tulee paheksuen oikomaan takakantta ja tietenkin onnistuu palauttamises ekalla kerralla. Oon keränny perääni jonon, onneks satasivusen sanakirjan palauttaminen on yksinkertasempaa.

Ootan bussia tuulensuun pysäkillä. Päästyäni yliopistolle tajuun ettei mun avain oo missään. Paniikkipuhelu enolle, joka lähtee hatanpäältä ruuhkaan kohti kirjastoa, jonne oletan avaimen jättäneeni - bussikortilla ei oo enää rahaa ja vaihtoaikaa viimeses lipus noin 20 minuuttia. Lähen kolmellatoista takas keskustaan googlaten samalla, paljonko suunnilleen maksaa vaihtaa kaikki taloyhtiön lukot. Puolivälissä matkaa löydän avaimen lompakosta. Jään koskipuistossa pois ja juoksen koko hämeenkadun takas rautatieasemalle bussin perässä. Oon perillä 16.25 ja ehin just ja just luennolle, näytän koiralta. 

Saan aika hyvän paikan, ekalla tauolla kipitän nälissäni sateessa tullintorille. Vihaan punnitse&säästä -kauppaa, käyn siellä sekä siks koska en tykkää tavallisten kauppojen suolassa uineista pähkinöistä että provosoidakseni ihmisvihaani. Vittu mitä pseudohippimeininkiä. Tää on sellanen aihe mistä mulla ois paljon painokelvotonta sanottavaa. Myyjä laskee edelläni jonossa seisovan miehen viissenttisiä ja käy verkkaista keskustelua siitä ovatko hänen pussissaan olevat makadamiapähkinät luomua vai eivätkö, mä rummutan sormilla tiskiä. Saan taas juosta ja oon silti kaks minuuttia myöhäs toiselta luennolta. Kaikki rivin tyypit joutuu nousemaan ylös et pääsen takas paikalleni. Kahvi on kuitenkin yhä kuumaa.

Varttii vaille yheksän vika luento päättyy ja samoin päättyy sade! Fiilistelen harmaata tamperetta ja rautatienkadulla mietin et pitäis joskus mennä berthaan syömään. Ja alepubiin kaljalle. Mut ensin berthaan.

Huomaan et lidl on yhä auki! Pujahdan vartijoiden välistä pikaostoksille, saldona kaks tomaattia, mozzarellamöhkäle ja omena. Kaikkialla on haalaripukuisia ihmisiä, yks kantaa kaljalavaa ja ehdottelee jotain. Äkillinen assburger iskee enkä reagoi mitenkään. Kaks mun edessä jonottavaa miestä tulee mun perässä samaan taloon ja samaan hissiin ja yhtä ylempään kerrokseen. Hetken mietin et luuleekohan ne mun seuraavan niitä. 

Leikittelen hetken ajatuksella et miltä mun kämppä tuoksuis maanantaina kun tuun takas kotiin jos en tiskaa viime viikosta asti likoamassa olleita astioita. En uskalla kokeilla vaan pesen taylor swiftin mukana laulaen joka ainoon lusikan samalla kun iltapala marinoituu jääkaapissa. Mähän en siis ees omista sokeria, mut oon kauhee suolan ja rasvojen kanssa. Oisitte nähneet sen öljy- ja maustemäärän missä mun mozzarellat ja tomaatit kellu.

Pakkailen kamat huomista varten. Toi sininen kimaltava asia on mekko jonka löysin täl viikol kirpparilta (suvi meidän pitää mennä pian taas tanssimaan koska toi pitää ajaa sisään!!) ja vaikka veikkaan et sille ei viikonlopun aikana tuu hirveesti käyttöö, haluun näyttää sen äidille hahah. Mähän tosiaan sovitin tosta samasta kankaasta tehtyä hametta zarassa joskus yli kaks vuotta sitten ja itkettää vielki ku ainoosta sopivasta kappaleesta oli vetoketju rikki. No nyt mulla on mekko ja tais maksaa jopa femman. 

Sellanen perjantai. Nyt katon revengen loppuun, syön mozzarellan ja tomaatit ja korkkaan ton yhen jääkaappiin unohtuneen somersbyn omppusiiderin. Huomenna kotikotiin ja jos musta kuuluu jotain niin saa lyödä, koska maanantaiks ois vaatimattomat 640 sivua luettavaa.