Eilen illalla tuumin et haluisin kalapastaa. No tänään oli sitte s-marketis lohi tarjoukses. Kohtalo! Mä ja muut eläkeläiset seistiin kassajonos kalat kainalos ja hymy naamalla. Asiasta riemukkaana ostin myös uutta penaa ja jeremiaa ja nyt makaankin sit loppupäivän sohvalla kuunnellen jukka poikaa ja ajatellen kuolemaa. Saatanan ovelat pakkauskoot, aina pakko syödä koko purkki tyhjäks. No mut vaahterasiirappi ja pekaanipähkinät, pystyisitkö ite kieltäytyy?

Mun veli jätti muuten puhelimen kotiin kun lähti kouluun. Äiti soitti siihen ja mä vastasin, eikä se tajunnu että olin minä. Iskä joskus sekottaa mun ja äidin äänet jos vastaan äidin puhelimeen, mutta tää on jotain ihan uutta. Identiteettikriisin paikka.