Kun olin neljätoista, olin mielestäni sairaan cool. Lempikaupunkini oli tietenkin hesa, koska siellä oli gina tricot. Mulla on yhä jossain sekä se hame että se mekko jotka kannoin rakkaudella kauhavalle tuosta jumalten liikkeestä ehkä kesällä 2008. Käytin molempia punaisten ja keltaisten sukkahousujen kanssa ja olin ihastunut vaaleatukkaiseen poikaan joka harrasti lakonisia vitsejä. Illat ompelin vaatteita ja juoksin monen kilsan lenkkejä hammastikkusäärilläni. Isona mä muuttaisin hesaan ja musta tulis vaatesuunnittelija. Muotolaskokset tein aina väärään suuntaan ja sitten itkin.

Joskus mä mietin, en sitä miten näkisin itseni neljä vuotta vanhempana, koska se on ahdistavaa. Mut miten mä näkisin itseni neljä vuotta sitten. Ainakin mä olisin mielestäni törkeen lihava ja myynyt sieluni. Oisin outo kun en ottanut vastaan sitä ihmistä joka oli neljätoistavuotiaan mun mielestä koko maailma, vaikka se olisi ollut ihan siinä. Oisin selkärangaton, laimee, intohimoton, kyyninen. Mut oisin toisaalta myös aika siisti, koska oon viimein oppinu käymään kirppiksillä.

Bruuns bazaarin teeppari 5e, guessin neule 8e. Aasinsilta priceless.