Huomenna lähen piipahtamaan yo-juhlissa kotikotona, ja koska mun tampere-eloni loppu lähenee vääjäämättä, ajattelin säästää itseeni ja viedä jotain kamoja sinne jo tällä kertaa. Sellasia mitä en tarvi, kuten villahuiveja ja villakangastakkeja, maihareita ja bilemekkoja (okei tää on pelkkää psykologiaa, en voi mennä tanssimaan kun bilevaatteet on kaikki kotona -> käytän opiskeluun kaiken sen ajan jonka voisin käyttää kumoamalla kossuvissyjä!! GENIUS.) Aloin kuitenkin kilpailuhenkiseksi ja jouduin lopulta istua matkalaukun päälle että sain sen kiinni. Ylimmässä kuvassa on kaikki mitä parien farkkujen ja alusvaatteiden lisäks tänne jäi. Mielenkiintosta on se, et kun mietin mitä ilman en voi kahta viikkoa elää, jäljelle jää 85-prosenttisesti samat kamat joita raahasin rinkassa viime kesänä ympäri eurooppaa.

Why fix it if it isn't broken.

(Keskimmäisessä kuvassa sniikpiikki yo-mekkoon! Tarkotus oli pukee jotain ihan muuta, mutta näin tämä nyt meni ja oon tyytyväinen. Täytyy vaan muistaa varata solkkuaika huomiselle, tipunkeltanen ei oikein sovi kalkkunanvaalean kanssa ja muut ontuvat lintuvertaukset.)