Tää viikko on alkanu merkillisissä tunnelmissa. Mun paino laskee, kaikki ruoka-asiat tuntuu olevan nyt taas niin pinnassa et sekin vähän huolestuttaa vaikka en oo edes ajatellu yhtäkään kaloria viikkoihin. Kuuntelen Samuli Putroo, älä huuda mulle älä huuda mulle, älä ihan totta huuda kun saattaisin sitten itkeä jo.

Mä leikkasin ranteeseeni tylsällä höylällä vahingossa haavan, ja nilkkaan.
Selvispä sekin et jos joskus haluun kuolla, en lähe sillä taktiikalla.
Sattuu saatana vieläkin.

Mua on tänään vituttanu paljon. Tunnetta ei yhtään hälvennä se, et kun äsken menin ulos, siellä sato lunta. Lumi on kyllä pienissä määrin ihan ok, mut pelkään et sitä tulee paljon, jonka jälkeen kaikki paitsi viltin alla nötköttäminen on enemmän tai vähemmän paskaa maaliskuuhun asti.

Tällä hetkellä mua kiinnostaa: kuumat juomat, kasvohoidot, presidentinvaalit (oon niin fiiliksis! Mä saan äänestää!! Nyt pitäis enää valita, toisaalta oon vakaa kokoomuslainen, toisaalta Arhinmäki tyyppinä vetoaa muhun, toisaalta presidentin valtaoikeudet on nykyään niin heikot ettei sen puoluekannalla pitäis olla kovin ratkaisevaa merkitystä) Suomen lähihistoria, Justin Bieberin joululevy, villapaidat, REVS magazine, kaikki kimaltava paitsi itsestäänselvät pikkujoulumekot ja hilehiuslakka. Hilehiuslakka on nolointa mitä on.

Tällä hetkellä mua ei kiinnosta: tupakointihuoneet (syöpä viidessä minuutissa) ja minä. Musta on tullu hirvee rimanalittajabitch, ja asialle on aika tehä jotain. Alku on ollu erittäin lupaava (ks. merkinnän eka lause) jään pelolla odottamaan jatkoa. Täs merkinnäs on yhteensä enemmän sulkui kuin mun kaikissa 2010-luvulla ilmestyneissä yhteensä.

Here we go again. Laukussa skumppa ja jalassa korot, pitäkää peukaloita bräniköiden nahkapohjien tanssinkestävyydelle!

Matikan tulokset tuli, oon stressannu kesäkuusta asti...turhaan! Fuck yeah, nyt kirjat tuleen ja juhlimaan eksimiaa. 

Jotenki tuntuu kuin oisin saamassa tän elämän nurkasta kiinni taas. Koko syksyn ajan on ollut sellanen epäonnistuva lööbausfiilis. Oon ollut huono melkein kaikissa määritelmissä joihin mahdun: bloggari, ystävä, pukeutuja, työntekijä, syömishäiriötoipilas, abi, tytär, sohvanpohjafilosofi, maailmastakiinnostuja, vaihtoehtonuori, olkapää. Eilen mä kumminkin luin Kafkaa ja tänään pesin pyykkiä ja kokeilin pitkästä aikaa niskaseisontaa (obs! romahtamatta!) ja muistin miten kivaa on tehä asioita joita ei kovin paljon paheksuta. Tein ranskalaisen manikyyrinkin. Se taitaa kyl olla jo enemmän minulla-on-liikaa-aikaa-ja-energiaa-kynsiini kuin olen-noussut-vitutuksen-suosta-katsokaapa-vaikka.

Huomenna mä herään kuuntelemaan radion aamuohjelmia, juomaan kahvia maidolla ilman sokeria. Pukeudun ehkä tohon silkkitoppiin. Se saattaa olla mun lemppari, mut tässä mielentilassa en haluis lyödä asiaa lukkoon.

Kello on yksi aamulla. Viiden tunnin päästä herätys uuteen aamuun, mähän tosissaan yritin mennä nukkuun jo ysiltä.

Kaikki tavalliset uniset itsensäviihdytyskeinot käytetty. Ruotsin yo-vihko, liikennemerkkitreenit, taloussanomat, vanhat imaget, haruki murakami, historian muistiinpanot, kynsien lakkaaminen, instagram. Huomenna toimin vain kahvilla.

Tässä teille idiootti, jonka mielestä oli viisasta syödä paprikaa tiistaina. No nyt naama muistuttaa mua siitä. Lapset, jos olemassa on hyödyke, jolle saatatte olla allergisia, älkää nyt saatana syökö sitä.

Ilmeen syy on kuitenkin se, miten äiti herätti mut seitsemältä "keitin sulle kahvii!" eikä jääkaapissa ollut maitoa. Tää perjantai alkaa tosi hyvin eikä varmaan sen kummemmin päätykään.