OFF TO LILY

Meikätypy ja blogger ollaan hankalassa on-off-suhteessa. Nyt se on off taas. Uuteen blogiin toivon mukaan paremmalla alustalla pääset tästä linkistä! Nähdään, kullannuput.

EESTI ON MY MIND

Karkasin viikonlopuks lakimiesseurassa tallinnaan ja oli käsittämätöntä. Me syötiin, me juotiin ja me tanssittiin, tyttöjen kanssa käytiin myös kaunistumassa vanhassa kaupungissa. Yöllä sain sankaritarkohtauksen ja pelastin kaksi virun eteen nukahtanutta herrasmiestä. Tarinoita ja giniä riittänee joksikin aikaa.

Hukkasin, epätavallista kyllä, vain puhelimen laturin, mistä siitäkin tosin koitui tarpeeks vaivaa ja vastusta kun suomen aluevesillä hiipu iphonesta powerit. Koska oon paitsi sähläri myös kustannustehokas ajankäyttäjä, käänsin tilanteen voitoksi käyttämällä stockalla pakon sanelemana vietetyt 25 minuuttia synttärilahjan hankkimiseen isille (tiedoksi muille yhtä neuvottomille: stockan infopisteest löytyy lainalaturi poikineen, ja joo oon vakioasiakas). Lopulta pääsin kiipeemään ruoholahden mäkin kautta poikaystävän viereen. Tänään vaasaan ja duuniin. Mikään ei voi mua nyt vituttaa.

DET FINNS EN DAG DÅ MAN KAN ANDAS UT

Ihana lauantai, jonka aloitin kauppahallivisiitillä ja liikuttavan huolellisella aamukahvikakunvalintaprosessilla. Äiti ja iskä tuli käymään, ja koska meidän perheaika jakaantuu uhkapelien ja muuten vaan paskan sijoittamisen välille, iskimme vaasan keskustaan ja mastercard lähti laukalle viimeistään wasasportin eeppisissä 0% alennusmyynneissä (kaikki kengät normaalihintaa halvemmalla paitsi nää helvetin arvokkaat uutuusaddut jotka ovela myyjä löysi mulle varastosta! Myöskin oli tietenkin pakko ostaa tosi kiva pinkki toppi, joka oli yksi niistä n. viidestä ei juhannushintarysäyksen kohteeks joutuneesta treenivaatteesta. Kuinka malliasiakas suunnilleen olen?) Ostosmorkkis talttui sittemmin augusten täydellisellä uunilohella ja terdesumpilla simossa. Isi heittäytyi myös todelliseksi remonttihanskiksi ja suoritti jopolle terveystarkastuksen. Nyt siitä puuttuu kyllä rengas, mutta ajatus tärkein ja niin edespäin.

Loppusilaukseksi kipitin alexialle viinihana kainalossa ja sain vaihdossa avokadosalaatin, juustotortellineja, paljon koirapusuja, räkää, kyyneliä ja kuplivaa naurua. Perhe on laaja käsite.

ISTUISITKO KANSSANI KESKIPENKILLE

Perjantaina lastasin volvoon kolme miestä ja vein ne lapualle. Myöhemmin seuraan liittyi muitakin.

Eihän se juhannus ihan samalta todellisuudessa näyttänyt kuin näissä kuvissa, mukaan mahtu paitsi vaatteet päällä saunaan kannettu ja käsisuihkujuonen kohteeksi joutunut reppana-meikkis, viskii naapurimökin moottoripyöräjengivaimon kanssa, yksi näkötornista vapaudenhuumassa alas heitetty puhelin sekä aamu, jona heräsin kysymykseen "siis näinkö mä unta vai oonko oikeesti laatannut?"

Ei mitään tavatonta, ens vuonna on ehkä eri kuviot mutta tänä vuonna oli mahtavaa. Ja se tyyppi joka mun äänellä julisti joskus vihaavansa pakollisia juhlapäiviä on viimestään nyt menetetty. Odottamattomuudessa on viehätyksensä, mutta omansa on suunnitelmien toteutumisessakin.

EN ENÄÄ HALUA TAVATA KETÄÄN UUTTA

Mua ei kiinnosta tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Kiinnostaa istua kyynelehtimässä suihkun lattialla, pestä tennarit ja käyttää epäseksikkäitä mustia housuja kaiken kanssa. Kiinnostaa sekoittaa maitorahkaa vadelmiin ja syödä loputtomasti keitettyjä kananmunia. Kiinnostaa radion aamuohjelmat, ja kiinnostaa vaihtaa uudet kengät jalkaan matkalla postista kotiin polkupyöräkaupan portailla. Kiinnostaa seurata päivämäärän vaihtumista hitaasti kellosta, jossa on samanlainen pieni päivämääränäyttö kuin mun isän kellossa jonka se sai äidiltä kun täytti 30 vuotta.

Note to self: opi suhteuttamaan.

PAKOTIN SUT LÄHTEMÄÄN VAIKKA TIESIN, SUA EI ODOTA MIKÄÄN

1. mikä tahansa maistuu hyvältä kun sen leikkaa kolmion muotosiks paloiks paitsi ehkä kolmioleivät jotka maistuu muodostaan huolimatta paskalta 2. mun suhde polkupyöriin on kaukana sunnuntai+jopo+kiireettömyys+kesämekko -mielikuvista. Torstaina tein henkilökohtasen ennätykseni heräämällä 7.46 ja kirjaamalla itseni sisään duunipaikalla kilometrin päässä 7.59. Kaikki kiitokset alakouluajoista asti harjoitellulle kaupunkicrossailulle. Oon harkinnut kypärän ostamista, koska melkein kuolen tapaturmaisesti noin 9 kertaa viikossa 3. seksikkäät villasukat 4. matkalla plantageniin, opittiin uutta lannoitteista ja istutettiin rypäs markettoja. Alen mielestä oon epäonnistunut landen kasvatti, koska en osaa istuttaa kasveja purkkeihin. Mun mielestä tämä on vain loogista, koska landella ei ole purkkeja vaan penkkejä

5. anna auringonlaskussa, joskus vaasasta on helppo pitää 6. uus vauva ja body shop -sortuminen 7. kuumimmat juorut @cristal lounge 8. työviikon nollaus tyylillä: harvey, minä ja palmikkovillapaita puikoilla

THIS IS MY HOME

Mun koti on 18-neliöinen yksiö keltaisessa pienkerrostalossa vaasan keskustassa, talolla on ikää rapsakat 102 vuotta ja se näkyy kaikesta. Meillä on oma piha jossa rautaportti, lehmuksii, tulppaanipenkki ja melukylän meiningit. Kun muutin, ensimmäinen paikalle tupsahtanut naapurishenkilö autto kantamaan sohvan huolimatta siitä, että näytti vähän siltä että tää saattaa olla sen viimenen kesä. Anna asuu a-rapussa ja olemmekin siirtyneet puhelinviestinnästä ikkunasta huuteluun. Tää on talo jossa voisin asuu ikuisesti. Tietoisuus siitä ettei tää kaupunki oo mun kaupunki tai tää asunto tarpeeks iso pysyväks asunnoks on epämiellyttävä.

Huonekalut on kaikki jonkun vanhoja paitsi sohva, jollaisen mä äidin mielestä tarvitsin poismuuttaessani. Pöytää mulla ei ole, mutta en toistaseks oo kokenut tarpeelliseks sellasta hankkiikaan. Ne harvat jutut joista oon maksanu rahaa on valittu kritiikittömällä prinsessamentaliteetilla. Katossa roikkuu kitsch muovikristallikruunu, joka on mun mielestä ihana. Kaikki mikä voi olla metallisävyistä, kimaltavaa tai samettia, on sitä. Koko asunto heijastelee mun persoonaa: hylkii söpöyttä, rusetteja ja röyhelöitä, et osaa oikein päättää onko se klassinen vai liikaa, mut joka tapauksessa sohvalla saa syödä tomaattia sisältäviä ruokalajeja.

Edellinen asukas vei vessapaperitelineen ja ovesta varmuusketjun, jätti kuitenkin puoli pulloa fairya ja vaatekomeroon 70-luvun kieltokyltin. Mä löysin sen tässä eräänä iltana ja mielestäni  oli päivän eeppisin idis lätkäistä se suihkun takaseinään. Voitte arvata lähteekö se enää irti.

Muhun on iskenyt jännä viehtymys keski-ikäiseen puuhasteluun. Toin juuri koti-kotoa bambupuikot ajatuksenani neuloa palmikkovillapaita, eilen vietin tunnin plantagenissa alexian kanssa hipelöimässä lannoitteita ja hortensiaruukkuja ja viime viikolla sain mummilta viinipullotelineen, jonka aion heti palkkapäivän tullen varustaa asianmukaisesti. Nyt täytteenä näön ja ironia-arvon vuoksi tyhjii pulloja krhm. 

Hedelmävalikoima pötköttää päivästä toiseen mikron päällä, mikä kertoo paljon mun mielipiteestä koskien ei-täysin-välttämättömiä sisustusesineitä: kuka saatana ostaa hedelmäkulhon, tuo hedelmät kotiin pussissa, säilyttää max 36 tuntia kulhossa ja kuorii ennen syömistä?

Nyt kiipeen parvelle kyöstin viereen ja valmistaudun henkisesti huomiseen duunipäivään näkemällä todennäköisesti rauhattomia unia. Mulla on ollu jännät piisamirottafiilikset nyt jonkin aikaa ja oon ymmärrellyt elämiseen liittyviä juttuja ihan urakkaluonteisesti. Oon hiljalleen luopunut mielikuvien tavoittelusta ja muutenkin turhasta odottamisesta ja unelmoinnista ja keskittynyt ihan aidosti asioiden tekemiseen loputtomien määränpäiden sijaan. Se ei oo johtanut jämähtämiseen. Se on johtanut toimintakykyisyyteen joka päivä, ja se on johtanut yllättäviin tunnereaktioihin: harvoin oon ollut niin varauksettoman onnellinen kuin tänään kello 17.45 tiskatessani paistinpannua.

WHAT TO DO WHEN YOU DON'T KNOW WHAT TO DO

MAMA, LIFE HAD JUST BEGUN

Tässä on toistaiseksi ainoo otos lauantaisista yo-juhlista. Jansku ikuisti mut ja rakkaan kosmetologi-ylioppilaan, joka pystyy melkein mihin vaan paitsi vaikuttamaan vakuuttavasti pidemmältä kuin on. Essillä päässä fredriksonin tyylikäs samettilippis, vastaavia näkyi monella, ilmeisesti kuuma juttu kevään juhlamuodis kuolen nauruun ahhahh. Mun päällä 60-luvun vintageaarre, kappahlin kaulakoru ja pretty ballerinesin käärmebaltsut.

Omasta yo-päivästä tuntuu olevan noin tuhat vuotta aikaa, tiivistettynä siihen kuului herätys puoli kuudelta, epävakaa sää, kompurointia naapurin ruusuihin todistuksennoutovaiheessa, kahdet rikkinäiset sukkahousut, jälkikäteen aivan liian lyhyeksi todettu mekko jonka helmassa siluettikuva yksivuotiaan kermavaahtoisesta ja hilloisesta kämmenestä, oikukas ja kiukkuinen pitopalvelun nainen, isin stolisnayalla täyttämä taskumatti ja setin kruunannut murtuma jalkapöydässä. Ei se hohdokasta ollut mut omalla tavallaan ikimuistoista. Oon kyl ylipäätään ollut aina huono nauttimaan tollasista elämän parhaista päivistä, vanhojentanssitkin meni murehtiessa silloisen kullan abiristeilykuvioita (olennaiseen keskittyminen?)

Mut nyt kun istuin juhlasalissa ja rutistin päivänsankareita, oli kaikki kohdallaan. Poikia ja tyttöjä, jotka on niin kauniita, komeita ja älykkäitä ettei sitä käsitä. Hali ja pusu siis kaikille valmistuneille (omat kaverit halailin jo läpi enkä tarpeekseni saanut) ja niillekin jotka ei valmistuneet vielä mistään - onnittelut, olet juuri ansainnut lisäaikaa päättää mitä tehdä epämiellyttävän laajalla konseptilla jota totutusti kutsumme elämäksi.

I HAVE BEEN HAUNTED AND LEFT ON THE OUTSIDE

Huomioita:

I pukeuduin tänään hameeseen

II strampen-kausi avautui ja voin jo lähes tuntea kaikki ne tulevan kesän aikana litkimäni corona-litrat konkreettisena keskivartalolihavuutena

III kun saan mun beibin tänne on kesä täydellinen

ALL MY DREAMS AND ALL THE LIGHTS MEAN NOTHING WITHOUT YOU

huivi by malene birger, silkkitoppi cos, sortsit ja sormus gina tricot, laukku lumi accessories, tossut andiamo, kynsilakka ihanin chanel rouge noir

Tää oli hyvä tiistai. Gumma-alexia täytti 22, joten kirmasin töistä merenrantaan synttäriviinille. Alel oli ankeriassushii ja mulla salaattii, koska sushi kuuluu niihin noin kolmeen ruokaan joita ei mun mielestä täs maailmas tarvitsis olla. Salaatti oli hyvä ja niin oli rosékin, ja voi sitä dekadenssia kun oltiin osuttu hiekkakäytävän varteen paheinemme joka vaasalaisen suosikkilenkkeilyaikaan. Salaatinkastikkeet valutin pitkin sortseja mut se ei muuta kuin kuulu asiaan ja perjantaina pääsee kotikotiin pesee pyykkii.

P.s. syventyessäni kuvan tulkintaan ja tämän jälkeen luonnollisesti peilin edessä pullistellessani ymmärsin, että on aika palata hardcore jalkatreeniin. Oon keskittyny koko typerän katkonaisen treenikevään vaan vatsaan ja peppuun (malliesimerkki naisesta joka treenaa voidakseen hyvin) ja sit juoksuun sekä porrastreeniin, koska oon nyt vuoden haikaillut puolimartsan perään ja tän kesän missio on saada epävirallinen kahteen ja puoleen tuntiin. The real thing pitää tietenki juosta stokiksessa ja kaikki jotka on käyneet ala-asteen tietää ettei koulujenvälisiinkään voi paskat lähtee. 

WOULD YOU DO ANYTHING FOR ME? BUY A BIG DIAMOND RING FOR ME?

toppi mango, laukku lumi accessories, sortsit cos, jalassa käärmebaltsut pretty ballerines

Kuten ehkä kuvistakin välittyy, mun maailma on nyt aika de luxe ja all inclusive. Oon tosin tainnut menettää koko päätöksentekokykyni. Eilen iltakasin tiimoilla oli tarkotus mennä annan kanssa syömään vähän jotain ja vähän jotain muuttu sitten matkan varrella täysmittaseks illalliseks punkkuineen ja brownieineen (jota jostain tuntematta syystä tilasin, vaikka alun perin valitsin listalta juustokakun). Tänään herättyäni kello puoli yhdeksän reippaana kuin pieni siili lähdin ostamaan ovennuppeja lipastoon. Löysin, mutta ostin niiden sijaan pinkkejä ja sinisiä siivousliinoja ja bikinit. 

Nyt en tiedä uskallanko päättää alkaa katsoa the hillsiä, koska todennäkösesti päädyn johonki game of thronesiin, mutta eiköhän sekin oo sit ihan okei.

YOU'RE LOVEABLE, SO LOVEABLE BUT YOU'RE JUST TROUBLED

1. elämäni eka ja toivottavasti myös viimenen kerta kun venasin mummojen kanssa sittarin aukioloaikaa 2. se, mitä et odota kun mieshenkilö kysyy tuutko käymään kahvilla 3. kiukkuset pussisidukat ja lempparisipsit lauantai-iltapäivänä 4. äitienpäivälook

Tässä pientä kokoomateosta mun viime viikoista, jotka on menneet sellasta matalalentoo et takasinkelaus ja peruutuskuvat ois enemmän kuin tervetullut juttu. Vaikee olla tyytymätön kun värii on ympärillä niin aistein havaittavan todellisuuden kuin mielentilankin puolesta niin paljon ettei sitä ymmärrä. Kaikki on niin ookoo. Nyt sykähdän kohti merenrantaa kaljalle mekko päällä, ilman sukkahousuja.

5. illallisainekset kahdelle pienikokoiselle naiselle: paketti mozzarellaa, boksi kirsikkatomaatteja, purkki pestoo ja puoli pussia pastaa. Nautitaan partsilla alle kymmeneen minuuttiin 6. uusia kullanmuruja by malene birgeriltä ja michael korsilta 7. innostuin kun aurinko laski mereen 8. vaasaanpaluumasis taittui kevään ekalla sortsilenkillä ja opiskeluyksikön siirtämisellä kirjaston nurtsille

I MAY NOT HAVE GONE WHERE I WAS INTENDED TO GO, BUT I THINK I HAVEENDED UP WHERE I NEEDED TO BE.

Se on korsoooooo! Söin sydänmunkin ja mulla on pinkkiä hilekynsilakkaa. 18 minuuttia matkaa jäljellä.

I'VE HAD MY SHARE OF CRIMINALS AND YOU'RE NO DIFFERENT

Äitienpäivä solahti sormien välistä sopivilla taajuuksilla merilohesta, mozzarellasalaateista ja äidin ihmissuhdeneuvoista nauttien. Äsken se pesi koneellisen pyykkiä ja mun lemppari merinovillatakki mahtuis tällä hetkellä ehkä smurffille. Niin tyypillistä että vakavoittaa. Onneks takki oli elinkaarensa päässä muutenkin ja pyykkikasassa lähinnä säälistä.

Nyt paketoin sunnuntain menemällä nukkumaan kasarikukkalakanoihin. Ensi viikolla aion lukea loppuun kirjan esinevakuuksista ja istuu junassa. Mistä tulikin mieleeni: olin pitkästä aikaa solariumissa enkä aio nyt alkaa eritellä tämän tapahtumasarjan yksityiskohtia, mutta mun perseen alla takareisissä on huomattavasti muuta kroppaa vaaleampi alue. Apua sisaret? Itseruskettavan levittäminen pensselillä ko. pälvelle on toistaiseks mun paras idea. Voisin kyllä myös vain jatkaa asialle nauramista joka kerta kun osun yksin lähelle tarpeeksi suurta peiliä. Turistirusketus, level 99. Oon joku eroottisin olento täs maailmas.

I LOVE YOU, AT LEAST I THINK I DO

Siis mä rakastan sunnuntaita. Aivan ylivoimainen päivä istua matolla syömässä vähän ylikokoista aamupalaa ja juomassa kolmatta kahvimukillista marina & the diamondsin tahtiin. 

Näin erittäin todentuntuista unta jossa murtauduin ratsutilalle varastamaan haalarimerkkimalleja. Tila sijaitsi ylihärmässä, matkustin sinne junalla ja kotiin palasin juosten. Ei tarvinne kertoa erikseen, ettei ylihärmässä ole ollut rautatieasemaa ehkä neljäänkymmeneen vuoteen. Heräsin juuri kun vuonna 2006 kadonnut mies jonka kuvan näin murha.infossa käveli vastaan ja huomautti että voisin myös liftata. Aamulla olin hetken varma että uni oli symbolinen ja olin tehnyt läpimurron rikostutkinnassa, mut nyt alkoi mietityttää enkä ehkä soitakaan vihjepuhelimeen.

AND LIVE WHILE WE'RE YOUNG

Se oli sellanen vappu. Nyt ei voi oikein muuta kuin istua sohvalla ja syödä kylmiä nakkeja paketista. Tänään aamulla vedin elenan lainahaalarien sijasta päälle jakun ja kävin haastateltavana ja arvatkaapa sainko mä kesäduunin! Se on vieläpä kivempi kuin oisin uskaltanut toivoa. Alkaa tuntuu et kovasta yrityksestä huolimatta en oo vielä saanut aikaan mitään korjauskelvotonta.

Nyt kiitollisille unille, huomenna saa kipittää kirjastoon. 

HOW TO CURE A HANGOVER

Toisinaan ihmiselämässä sitä kohtaa odottamattomia ongelmia. Tämä blogiteksti ei kerro niistä. Tämä kertoo odotettavissa olevista ongelmista, joihin harvoin ymmärtää suhtautua riittävällä vakavuudella etukäteen. 

Mä olen sitä ihmistyyppiä, joka herää pikku daruden kera kahden viinilasillisen jälkeen. Oonkin pikkuhiljaa hionut krapuloinnista taiteenlajin: nykyään kankkuspäivä on vain mukava tapa katkaista puurtaminen, riittävä syy luistaa treenaamisesta ja energiabuusti seuraavalle päivälle. Eilisten sitsien jälkimainingeissa olikin musta hyvä hetki julkaista tää ehkä kyseenalaiseen ideologiaan pohjautuva darraopas. 

1. Puhdistus, ulkoinen. Lieventää olennaisesti itseinhoa. Älä säästele kuorintamömmöjä. Omani on oriflamen ja maistuu paskalta jos sitä laittaa vahingossa suuhun. Käytä varoen, huomioi käsien tärinäaste ja muut tekijät. 

2. Vaatetus. Lämmin ja pehmeä, koska todennäköisesti sulla on kylmä. Jos joudut poistumaan ulkotiloihin, suosittelen aurinkolaseja myös jos sataa. Tää on tunnelmointikysymys. Mun ykköskrapulointivaatteet on juoksutrikoot ja mikä tahansa liian iso. Tänään päälle valikoitui yliopiston huppari ja trikootuubihuivi, koska ne eivät olleet vaatekaapin ylähyllyllä. Hiustyyleistä suosittelen klassista pikku myy -nutturaa tai pipoa.

3. Aamiainen. Tarvitset ravintoaineita palauttamaan elinvoimasi. Tänään surautin smoothien maitorahkasta, banaanista, maidosta ja vadelmista. Ellet ole yhtä badass kuin minä, en suosittele ulkomaisten pakastevadelmien käyttöä. 

4. Hyödyllinen, mutta ei liikaa energiaa vievä tempaus. Tämä saa sinut tuntemaan itsesi uudelleen osaksi yhteiskuntaa. Esimerkiks 2-3 meiliin vastaaminen on aika hyvä. Mulla ei ollut vastattavia meilejä, joten tein safkat valmiiksi jääkaappiin huomista varten. Pedantti kesäkurpitsan pilkkominen valmismarinadissa uivan broilerin sekaan oli juuri sopivan haastava askare tälle lauantaille. 

5. Lahnaaminen. Muista nesteytys ja leffa tai sarja, jossa tarpeeksi selkeä ja hitaasti etenevä juoni. Riittävä kiinnostavuus on kuitenkin hyväksi, ettei krapula-ahdistus eli darradepressio pääse valloilleen. Itse valitsin justin bieberin never say never -leffan facebook-feedistäni inspiroituneena ja siksi, koska viidakon tähtösten katselemiseen vaadittava laajennus ei toiminut mun macbookilla.

Miellyttävämpiä darrapäiviä kaikille!

TAKE ONLY WHAT YOU NEED FROM IT

 

Palkkapäivän hienouksia: junaliput varastoon, täysi jääkaappi, uusi meikkivoide. Kadotin edellisen henkisesti raskaat puolitoista viikkoa sitten. Oon yrittänyt latoa naamaani vaikka mitä oletettavan lyijypitoista ja lopulta turhautuneena viuhtonut au naturel. Once you go chanel you can't go back.

Nyt tekstinkäsittelyohjelma kiinni, suits pyörimään ja teetä ja jotain fazerin uutuussuklaata, jonka löysin lidlistä. Vaihtoehdot hasselpähkinä, lontoonrae ja mansikka-vanilja wtf. Tää ei ole pahaa mut ruoka-asioissa vastustan muutosta aina.

PÄIVÄN ASUT

Eräänä päivänä poistuin kotoa olemaan kiireinen. Päällä mun uus beige jakku (kiitos Jonna! Tää on ihana enkä haluais ottaa pois ollenkaan. Toistaseks yhteistä taivalta on takana 4 päivää ja olisin halunnut yhdistää sen kaikkeen mitä mulla on niiden aikana ollut päällä) zaran nerokas leoparditoppi ja tiger of swedenin napakat vanhat lempifarkut. Rannekorun äiti yrittää varastaa joka kerta takaisin kun käy kylässä. Valitettavasti mä käyn sen luona useammin.

Sitten saavuin umpiväsyneenä himaan oltuani kiireinen ja syötyäni homejuustopastaa (hyi vittu). Jalkaan villasukat, päälle 100% oikeen kokoinen pykälä-paita ja ne salisortsit joita ei voi käyttää jalkapäivinä. 

Oon aivan yhtä onnellinen näissä molemmissa asuissa. Mä tarviin jakkuaamuja voidakseni kapaloida itseni sohvaan monsterin näköisenä illalla ja toisaalta toisinpäin. En tiedä tekeeks tää musta poikkeuksellista enkä nyt enää muista oliko sillä tän postauksen kannalta mitään väliäkään. Peace.

KISKO MUT LIIKKUVAST AUTOSTA

Viekää pois rahavaikeudet, päänsärky ja yskä joka sattuu keuhkoihin. Viekää esineoikeuden perusteet ja nokia tune hiljaisista lukusaleista. Viekää päättymättömät kaurapuurot ja paska lidlin kahvi. Viekää taajamajunat ja rikkinäinen pakastelokero. Viekää aukot ansioluetteloista,

viekää märkä kylppärin lattia ja se että saan vain 90 euroa veronpalautuksia. Viekää se että unohdin postittaa vuokrasopimukseni kelalle ja se tarmo jolla valehtelin sen kyynelehtien puhelimessa virkailijalle ihan oikeesti kyllä postittaneeni. Viekää ikävä, viekää gin tonicit sunnuntaiaamuista ja nautinto juoruilusta.

Jättäkää mulle villasukat.

THAT'S ME

KUTSUU MUA KUUSAMO

Ajettiin rukalle eilen ja se on ollu chilli kuten tarkotuskin oli. Tänään me tosin hiihdettiin keskivaikee 21km reitti vaik yritettiin helpolle 12:lle. Perse kiittää, luisteluhiihto vaikuttaa melko tehokkaalta treeniltä. Sipsi- ja siideri-iltapala saattaa tosin vähän tasata vaikutusta.

Huomisen agendana nousta taas kerran laudalle vaik luulin jo traumatisoituneeni ko. lajista tarpeeks. Viimeks tuli aivotärähdys eli huonompaan suuntaan ei voi mennä ainakaan niin että muistaisin sitä jälkeenpäin!